CASUAL DAY IN CALI

Eilen menin nukkumaan aikasin, olin ihan poikki enkä jaksanu enää kääntää enkkua suomeks mun päässä, enkä hymyillä ja nauraa ja sanoa "yes" jos ei oo mitään käryä mistä puhutaan. Aamulla herätyskello oli yheksältä soimassa, koska lähettiin kouluun valitteen mulle aineet ja rekisteröitymään sinne. Tottakai mä herään jo kuudelta aamulla, katon puhelinta ja koska suomessa on päivä niin kaikki kaverit alko juttelemaan. En saanu enää sitte unta joten jutskailin kaikkien kans pari tuntia ku oli aika nousta ja laittaa ittensä ihmisen näköseksi ja samalla kävin napsimassa parit kuvat täältä kotoa. Musta tuntuu että täällä on yläkerta mutta mulla ei oo mitään tietoa miten sinne pääsee... Joitaki ovia en uskaltanu ees avata!

Olin yksin kotona, äiti ja isi töissä, mä syöny viimeks 24h sit aamupalan ja oli aika nälkä, mutta en uskaltanu ottaa mitään sieltä jääkaapista enkä todellakaan tienny mitä nää syö tai mitä ne ruoka-aineet ees on. Isi tuli kotiin hakemaan mua ja otti mulle autoon jogurtin, banaanin ja ompun mukaan ja nauro ku en ollu uskaltanu syyä. Ite nauroin varmaan koko ajomatkan koululle sitä jogurttipurkkia ku ne on väärinpäin!! Tiiättekö suomessa jogurtit on sellasia että se purkki kapenee sinne alaspäin, tietenki, täällä ne taas on kapeita ylhäältä ja levenee alaspäin. Wut?

Ajettiin isin ja Pattin toimistolle, käytiin syömässä viereisessä ravintolassa lounaat (ihanaa ku nää aina tarjoaa mulle) ja mentiin koululle rekisteröitymään. Nyt oon vihdoin virallisesti Salinas High Cowboy!

Koulukampus on siis aivan jätti-iso. Tossa näkyy ehkä yks kymmenesosa siitä. Sisällä oli ikkunat sisäpihalle ja se oli kuus kertaa meiän kotipiha, sielläki oli vaikka mitä rakennuksia ja paikkoja. Tää on niinku kaheksan kertaa isompi koulu mitä mun tän hetkinen, joten pientä totuttelua on edessä. Valittiin mulle kouluaineet ja oon more than happy! Pakollisena tulee englanti ja amerikan historia ja loput sain valita ite, ja mut tuntien listaan ei sisälly kovin paljon lukuaineita... Lista näyttää teatteria, bändiä, espanjaa sekä koulussa yearbookin tekemistä, julisteiden suunnittelua ja tämmöstä kaavailua! Ihan rento vuosi tulossa, en valita ollenkaan ;) Koulussa on muuten seniorina yks tyttö joka oli vaihdossa viimevuonna suomessa! Rehtori aiko ettiä sen käsiinsä niin voidaan tutustua! Myös aiko ettiä mulle pari tyyppiä jotka voi näyttää mulle paikkoja ja auttaa mut alkuun. Onneks mulla on myös Kennedyn veljekset, jotka tulee huomenna meiän kaa ulos syömään ja on apuna kans kaiken kanssa koulussa!

Sen jälkeen mentiin isin kans viereiseen Walmartiin ostamaan mulle kaikennäköstä mitä tuun tarvimaan; koulujuttuja, meikkejä, pesuaineita yms, ja voi kun täällä on halpaa! Vihot makso noin 0,60 dollaria per kappale, suomessa ne maksais varmaan yli kolme euroa! Musta on muutenki tosi kiva viettää aikaa isin kanssa, koska ikinä ennen sitä suomessakaan oo tehny niin musta on tosi kivaa tehä asioita isin kanssa. John on tosi hauska ja hyvää seuraa, jokasella pitäs olla senlainen iskä. Ku tultiin kotiin niin kävin ottamassa tossa tiellä pari kuvaa naapurustosta ja mun kodista. Isi sano että voin ottaa pyörän ja käydä sillä katteleen tätä aluetta, täällä on meinaan turvallista koska tää on aidattu ja vartioitu alue, ja sen aattelin kohta tehä! Tää on älyttömän kaunis paikka, koko kaupunki, ja ootan että pääsen joku päivä vielä ottamaan kaupungista kuvia ilman että istun auton kyydissä! Nyt dataan mun sängyllä ton ihanan kissan kans, joka on aivan rakastunu muhun! Se kokoajan haluaa mun rapsuttaa sitä ja tulee mun viekkuun makoileen. Eilen glorian lapsenlapset tuli kylään, leikin niiden kans jonku tunteroisen ja ku mun piti lähtä tänne kotiin niin ne molemmat alko itkemään! En voi muuta sanoo ku että nää jenkit on I H A N I A! Nää on tehny selväksi että saan olla ku kotona ja siltä musta tuntuuki vaikken uskaltanu hakea ruokaa enkä aamulla uskaltanu poistua täältä huoneesta ja nää saa mut tuntemaan oloni kotosaksi. Auttaa kaiken kanssa, tarjoaa ruokaa ja on kaikinpuolin tosi kohteliaita. Aamulla ku heräsin niin olin yksin ja sain olla pari tuntia ennen ku mua tultiin hakemaan ja ku kuulin et isi ajo pihaan niin sydän hyppäs kurkkuun että nytkö pitää taas jotain sopertaa enkuks! Kohta ovi käy ja kuuluu "ZYYLIAAA!!!" niinku nää ääntää mun nimen....  Huikkasin hyvät huomenet ja siitä se kieli lähti taas sujumaan, suurimman osan tajuan mitä mun ympärillä keskustellaan ja mitä multa kysytään, yleensä sanat on vaan hukassa, mutta elekielellä oon saanu ne selitettyä. Oon vaan tosi väsyny ja tää on tosi väsyttävää ja henkisesti voimiavievää. Joka tapauksessa, mulla on tänään synttärit (suomen aikaa siis) ja jenkkien aikaa parin tunnin päästä!  Sweet sixteen on näille iso juttu, joten nämä on koonnu ison porukan jolla lähetään illalliselle ravintolaan ja aikovat leipoa mulle mansikkakakun, koska se on mun lempparia! Ei mitään valittamista mistään asiasta. I hope you are doing fine in finland! Or estonia ;)