lauantai 14. kesäkuuta 2014

Don't cry because it is over, smile because it happened

Vuosi sitten kun tänne lähdin, en oottanut oikein mitään. Mulla ei ollut suurempia odotuksia, tottakai mulla oli vähän kuvaa minkälaista elämä jenkeissä ja kaliforniassa vois olla, mutta en luonut suurempia ennakko-odotuksia, joka oli hyvä. Tämä vuosi oli kaikkea mitä odotin, vaikkei mulla ollutkaan paljon niitä odotuksia, mutta samalla se oli yllätyksiä täynnä enkä olis ikinä etukäteen tienny että mun vuosi tulis olemaan sellanen kuin se oli. En etukäteen tiennyt että tuun käymään koko tunneskaalan läpi kymmeneen kertaan ja tuntemaan kaikki ne tunteet kymmenen kertaa voimakkaampina. En oo ikinä aiemmin tuntenut yhtä paljon surua, ikävää, turhautumista, ärsytystä ja muita negatiivia tunteita kuin tänävuonna. Mutta en myös ikinä ennen oo tuntenu niin paljon ylpeyttä, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta kuin tänävuonna. Oon tuntenut itteni maailman yksinnäisimmäksi, musta on tuntunut että kukaan täällä ei välitä musta ja että oon aivan ylimääräinen - en kuulu tänne. Oon itkenyt ikävää ja musta on tuntunut että mun sydän halkeaa kun mulla on niin ikävä mun perhettä ja ystäviä ja Suomea. Oon vihannut tätä paikkaa koko sydämestäni ja paras joululahja jonka oisin voinu saada ois ollu lentoliput kotiin. Oon myös rakastunu amerikkaan ja kaliforniaan ja tästä paikasta on tullu mulle ku toinen koti. Oon tavannut ihmisiä joita ilman en voi ees kuvitella mun elämää enää. Oon ihastunut niin kovasti että jalat on menny nuudeliksi ja rakastunut ensimmäistä kertaa elämässäni. Oon tuntenu itteni rakastetuksi ja välitetyksi. Oon ollut niin ylpeä ittestäni ja kaikesta mitä oon täällä saavuttanut. Oon itkenyt koska en halua lähtä kotiin ja jättää tätä paikkaa ja näitä ihmisiä. Niinku sanoin, oon käyny kaikki tunteet läpi mitä voin vaan kuvitella.
 photo IMG_1939m.jpg photo IMG_7929m.jpg Tulin amerikkaan koska halusin kehittää mun englanninkielen taitoja. Aluksi se oli vaikeaa, ihmiset puhu niin nopeasti että oli vaikeeta ymmärtää mitä ne sanoo, sai kysellä kokoajan että "mitä" eikä vieläkään tajunnu vaikka ne toisti sen jo kolmatta kertaa. Sanakirja oli paras ystävä ku läksyistä en ymmärtäny puoliakaan, joka toinen sana oli ihan uusi. Kaiken käänsin päässäni suomeksi ja toisinpäin. Pikkuhiljaa se helpotti, aloin ymmärtämään paremmin mitä ihmiset sanoo eikä tarvinnut pyytää niitä toistamaan kokoaikaa. Aloin nähdä unia englanniksi - ensin vain yksi lause kerrallaan. Myöhemmin koko uni saattoi olla englanniksi. Jossain vaiheessa aloin ajatella kokopäiväisesti englanniksi, unohdella sanoja suomeksi, verbien taivuttaminen suomeksi alkoi käydä haasteelliseksi, ja kavereille saatoin puhua vahingossa englantia skypessä. Elokuviin ei tarvinnut enää suomalaisia tekstityksiä, eikä englanninkielisiäkään, koska en tarvi teksityksiä enää ollenkaan! Ymmärrän kaiken mitä mulle sanotaan, mulle harvemmin enää tulee tilanteita joissa mulla ei oo mitään hajua mitä ihmiset puhuu, yleensä oon koko ajan ihan kärryillä ja kykeneväinen osallistumaan keskusteluun - olipa se aihe melkeen mikä tahansa. Oon puhunut 30 minuuttia englantia 150 päisen yleisön edessä ilman minkäänlaisia ongelmia. Mun englanninkielen taidot on kehittyneet ihan valtavasti ja oon varma että tästä on paljon hyötyä tulevaisuudessa ja kielitaitoa pidän yllä suomessa luonnollisesti käymällä englanninkielistä lukiota.
 photo IMG_7821m.jpg Tän vuoden aikana oon kokenut enemmän asioita ku jotku ihmiset kokee niiden koko elämänsä aikana. Oon ihastellu New Yorkin pilvenpiirtäjiä, ja kävelly San Franciscossa Golden Gate -sillalla. Oon uinu kristallin kirkkaassa vedessä Hawaijilla ja pelannu rahapelejä Las Vegasissa kasinolla. Oon pyöriny laitteissa Disneylandissa aamuun asti ja menny surffaamaan jouluaattona. Oon käyny vuoden amerikkalaista koulua, menny limusiinilla tanssiaisiin, kattonu ku homecoming prinsessat kruunataan lavalla, alottanu kaks uutta harrastusta, käyny Miley Cyrusin keikalla, nähny maailmankuulun Yosemiten kansallispuiston ja vesiputoukset, kokenu amerikkalaisen kiitospäivän, laittanu päälle cap & gown ja valmistunu muiden senioreiden mukana valmistujaisseremoniassa. Oon tutustunu ihmisiin, joista on tullu mulle niin läheisiä etten vois kuvitella elämää ilman heitä enää. Oon saanut toisen perheen vaihtareista ja ymmärtänyt miten me ollaan ku yhtä suurta perhettä ja ymmärretään toisia täydellisesti. Oon asunut vuoden host perheessä, aluksi tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa joita en tuntenut ollenkaan, joiden kanssa hiljalleen lähennyttiin ja alettiin tuntemaan toisia paremmin ja tultiin perheeksi. Eläminen host perheessä on ollut välillä tosi haasteellista, mun kohdalla ainakin. Välillä en tiennyt miten päin olla, mitä sanoa tai mitä tehdä miellyttääkseni kaikkia. En oo voinut olla oma itseni, näyttää niitä negatiivisia tunteita tai sanoa mitä ajattelen, mutta niinhän se menee host perheissä suurimmaksi osaksi. Mun perhe on kuitenki täynnä ihania ihmisiä jotka välittää musta ja nautti mun kanssa elämisestä, ja kuvailee mua "täydellisenä mallivaihtarina jota kaikki haluais hostata". Oon oppinu niiltä paljon ja ne on näyttäny mulle amerikkalaista elämäntapaa jota tänne tulin opettelemaan. Elämä on ollut tosi erilaista niiden kanssa mutta ehkä se on vaan hyvä asia. Nyt vuoden lopussa muistan vaan ne hyvät hetket enkä ees mieti niitä muita, ja pakko myöntää että mulla tulee näitä kyllä ikävä. 
 photo IMG_6386.jpg photo IMG_6772m.jpg photo IMG_1031.jpg photo IMG_1045.jpg Aluksi rakastin amerikkaa ja kaliforniaa. Päiväkirjamerkinnät elokuulta ja syyskuulta sanoo "tää paikka on mahtava, en halua ikinä palata takas suomeen vaan olla täällä ikuisesti!!!". Pikkuhiljaa silmät alkoivat avautumaan kun elämä ei ollut juhlaa päivittäin vaan alkoi tuntumaan jo normaalilta arjelta. Ymmärsin miten hienosti meillä on asiat suomessa eikä ole monia asioita joista valittaa. Pääsin enemmän sisälle kulttuuriin ja ymmärsin miten asiat toimivat - amerikan pisteet laskivat silmissä ja suomen sen kun vaan kohosivat. Ikävöin suomea niin paljon kun aloin ymmärtämään ettei amerikka olekkaan niin mahtava paikka kuin olin aina kuvitellut. Aloin nähdä suomen ihan eri valossa ja ymmärsin niiden asioiden arvon, jotka olivat itsestäänselvyyksiä aiemmin. Aiemmin vihasin suomea ja raahea ja kaikkea niihin liittyvää, enkä nähnyt tulevaisuuttani siellä, mutta nyt tiedän että suomi on se paikka, jossa haluan käydän koulut ja kasvattaa lapseni. Jos kysytään että miten oon muuttunut eniten, luulen että tapa miten nään suomen nykyään on se suurin muutos joka mussa on tapahtunut. Saattaa kuulostaa siltä että vihaan tätä paikkaa, mutta ei se niin ole. Tää paikka on vaan niin erilainen mihin oon tottunut ja missä oon kasvanut, että siihen on ollut totuttelemista. Tää paikka on silti mun toinen koti, jonne jää osa mun sydäntä ja jossa se ikuisesti pysyy, vaikka mihin päin maailmaa matkustaisin. 
 photo IMG_0053n.jpg Tapasin mun vuoteni aikana maailman mahtavimpia ihmisiä. Oon, tai ehkä musta on tullut, tosi sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, eikä kavereiden hankkiminen missään vaiheessa mun vuotta ollut ongelma. Mun klubiki kerto että oon ollu ihan erilainen ku muut vaihtarit. Yleensä ne on aluksi ujoja ja hiljaisia ja vuoden myötä "avautuu", mutta mää olin jo täysin oma itseni saman tien ku tulin tänne. Mulla on älyttömästi ihmisiä täällä kenestä välitän ja ketkä välittää musta. Vaikka välillä lähti järki amerikan ja sen typerien käytäntöjen ja  sääntöjen ja tapojen kanssa, ne ihmiset oli se syy miksi en lähtenyt kotiin ja jättänyt leikkiä kesken. Jotku mun ystävät täällä on ihan yhtä läheisiä ku mun ystävät suomessa, jotku vielä läheisempiä. Mulla on täällä poikaystävä jota rakastan, joka on ollu mun tukena niin hyvinä ku huonoina hetkinäkin ja aina kun musta on tuntunut että kukaan ei täällä välitä, se on astunut kuvioihin ja muistuttanu että ainaki täällä on yks ihminen joka musta välittää suuresti. Mun rotary klubi on pitänyt musta tosi hyvää huolta ja ollu tukena ja apuna aina kun oon sitä tarvinnut. Oon asunu host perheessä vuoden jotka on avannu teidän kodin ja sydämen mulle ja tarjonnu katon jonka alla asua, joita ilman tää vuosi ei ois ollut mahdollinen. Sillä ei oo väliä meetkö johonkin pieneen tuhannen ihmisen kylään keskelle metsää vai isohkoon kaupunkiin kalifornian rannalle - ne ihmiset on se asia joka tekee siitä sun vuodesta mahtavan ja vaikuttaa siihen eniten. Mulla tulee näitä ihmisiä aivan älytön ikävä, mutta tiiän että ne ei mihinkään katoa mun elämästä, ja moni niistä suunnittelee tosissaan reissua suomeen tulevana kesänä. "Always together, never apart. Maybe in distance but never in heart

 photo IMG_2191m.jpg photo IMG_7708m.jpg En muista onko mulla ikinä ennen ollut sellasta tilannetta että voisin taputtaa itseä selkään ja sanoa että "hitsit oon ylpeä itsestäni!!" ja todella tarkottaa sitä, mutta tällä hetkellä mulla on. Tää vuosi on ollut elämäni paras vuosi mutta se on myös ollut elämäni kamalin vuosi. Se ei ollut helppoa koko ajan, mutta tein sen ja selviydyin siitä. Onnistuneesti vieläpä. Oon saanut paljon hyvää palautetta monilta ihmisiltä, oon vienyt positiivista suomikuvaa maailmalle, saanu ihmiset haluamaan matkustaa suomeen ja jopa lähtemään vaihtoon suomeen, inspiroinu ihmisiä mun blogilla ja saanu ne ne haluamaan lähtä vaihtoon, päässyt lehteen haastateltavaksi, mutta ehkä koskettavin hetki oli se, kun annoin mun rotaryklubille mun viimeisen esitelmän mun vuodesta ennen lähtöä ja yksi rotari tuli kertomaan mulle että oon inspiroinut sitä niin paljon, että se aikoo varmistaa että sen poika lähtee isona vaihtoon. Se poika on vielä kaksi vuotias, mutta kun se on isompi niin se haluaa sen lähtevän vaihtoon ja tekevän saman minkä mää oon tehny tänä vuonna. Se oli se hetki ku mielessä taputin itseäni selkään ja tiesin että oon tehnyt jotain oikein.

 photo IMG_7592m.jpg photo IMG_7163m.jpg
Tää vuosi oli pitkä, mutta samalla se meni ku hujauksessa silmien edessä - se päivä ku nousin koneeseen kohti New Yorkia tuntuu enemmän viime viikolta kuin viime vuodelta. Nyt siitä kaikesta on kulunut melkein 11 kuukautta ja on mun aika palata takaisin kotiin. Kiitos kaikille mun lukijoille, jotka on siellä ruutujen takana ollut mukana seuraamassa mun vuotta täällä Yhdysvalloissa, tsemppaamassa tiukkoina paikkoina ja lohduttamassa huonoina hetkinä. Kiitos myös niille jotka ei uskonut muhun vuosi sitten että voisin selviytyä tästä kunnialla vaan luovuttaisin heti alkuun, koska saitte mut jaksamaan entistä paremmin. Kun yksi ovi sulkeaa, niin toinen aukeaa, ja nyt on mun aika sulkea tämä ovi mun perässä. 

70 kommenttia:

  1. Kiitos todella paljon että olet jaksanut jakaa tän vuoden meidän kanssa! Oot todellakin inspiroinu ainakin mua, vaikka vaihtoon en olekaan lähdössä, vaan tarkoitan että elämässä muutenkin. Ehkä sen on tehnyt se positiivisuus mikä susta on huokunu:) Kaikkea hyvää sulle!

    VastaaPoista
  2. Loistava teksti! Sait mulle kyyneleet silmiin. Mä arvostan sua Julia! Aiotko kertoa vielä kotiinpaluusta? Ois myös kiva kuulla miten sä ja Erich jatkatte :)

    VastaaPoista
  3. Ihana teksti! Paljon tsemppii kotiin menemisessa! ♥

    VastaaPoista
  4. Olen lukenu sinun blogia alusta asti ja ikinä ei ole ollu tekstiä mitä en ois jaksanu lukea alusta loppuun! Sie kirjotat aivan loistavasti ja on ollu mahtava lukea sinun vuesta. Itekki lähen nyt elokuussa Yhdysvaltoihin rotareitten kautta ja on niin ihana ko sie olet jakanu ne huonoimmatki hetket täälä ja se on auttanu itteäki jo valhmiiksi vähän ymmärthään että ens vuosi ei tule olehmaan vain täyttä juhlaa mutta niistä huonoistki hetkistä selviää jos vain niin haluaa. Kiitos huikeista lukuhetkistä ja tsemppiä tulevaan :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aattelen iha samanlai ku Juulianna! Mä koin kamppailuja vaihtaripäätöksen kanssa, ja jos yhtään alko epäilyttää oisko vaihtoon lähtö hyvä idea ollenkaan, lukasin vaan sun blogia ja meininki oli heti let's go! KIITOS sulle! Toivottavasti jatkat juttua, miten suomeen paluu ja sopeutuminen luonnistuu. Ja tietenki, huippua jos lopulta joskus tavataanki Rotex toiminnan merkeissä ;)

      Poista
    2. kiitos tyttäret rakkaat niin paljon!! <3 btw juulianna katoin lentokoneessa matkalla suomeen napapiirin sankarit ja tulipa heti se mieleen tuosta sun murteesta!!!

      Poista
  5. Lopetatko net sun blogin ? :-(( kai kerrot kotiinpaluusta?

    VastaaPoista
  6. Mahtava teksti! Sul on kylla kirjottamisen taito! Tsemppii kotiinpaluuseen! ♥

    VastaaPoista
  7. Julia sää oot aivan uskomaton, ihana ihminen <3 ! Mää oon lukenut sun postauksia ja ne on saanut mut paremmalle tuulelle aina! Keräsin sun kautta rohkeutta hakea vaihtariksi (vaikkei mun haku onnistunut niin oon silti iloinen että sain rohkeuden yrittää), kun kuulin matikan tunnilla sun vaihtoon pääsystä! Mää toivon sulle kaikkea hyvää ja tsemppiä kotimatkaan <3!

    VastaaPoista
  8. Sun vaihto-vuotta on ollut aivan ihanaa seurata! Oot ihana persoona ja niin hyväsydäminen! <3 Tsemppiä kotiinpaluuseen! Aijjotko jatkaa vielä bloggaamista jossain muodossa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon! <3 ja aion jatkaa, älä katoa mihinkään!

      Poista
  9. Aivan uskomaton teksti ja tyttö! Moni ei ois pystyny siihen, mutta sä pystyit. Sun blogia aloin lukemaan jo viime kesänä, kun odotit lähtöä ja seurannut sitä lähes vuoden. Inspiroit mua ja monia muitakin.

    VastaaPoista
  10. Kiitos paljon että olet jaksanu pitää tätä blogia pystyssä. Sun juttuja ja kuulumisia on ollut mukava lueskella ja omaa tulevaa vuotta varten tää sun blogi onollut tosi paljon apuna.

    VastaaPoista
  11. Aivan upea postaus! Ihan suoraan kun mun suusta palatessani kotiin Jenkeistä viimevuonna (tai noh... miinus toi poikaystävä part, haha :D)! Se oli aivan varmana mun elämän vaikein ja yksinäisin vuosi ongelmineen (myös terveys) mutta samalla paras ja upein asia mitä olen koskaan eläessäni tehnyt ja tiedän että mulla on ikuisesti rakas koti ja perhe Vegasissa. Ei tuota sun kuvailemaa tilannetta voi kukaan muu kuin toinen vaihtari ymmärtää! Ne uskomattomat kerran elämässä -kokemukset (mm. just reissaus ja Gradnite, uusi perhe ja kaikki uskomattomat "WTF MITEN TÄÄ ON MUN ELÄMÄ?!"-hetket) yhdistettynä vaikeisiin ja yksinäisiin aikoihin kun itkee omassa huoneessa et miks tää asia meni näin, on ehkä maailman kasvattavin kokemus ja ehdottomasti paras asia mitä nuori voi elämällään koskaan tehdä! Me voidaan syystä olla ylpeitä itestämme ja jatkaa pää pystyssä ja reppu täynnä hyviä muistoja kohti tulevaisuutta vaikka välillä vähän perseelleen ehkä menikin. We did it! :)

    Tsemppiä jatkoon sulle ja onnea uuteen kouluun pääsystä! :)

    VastaaPoista
  12. KIITOS että oot pitäny tätä blogia ja avannu tänne sun vaihtovuodesta, en osaa selittää mitä kaikkee yritän sanoo mut vaikutat aivan mahtavalta persoonalta, sun asenne on niin inspiroiva ja tää blogi on antanut lukijallekin niiiin paljon! :) Tervetuloa takaisin Suomeen, toivottavasti jatkat bloggaamista vielä täälläkin! :)

    VastaaPoista
  13. Mäkin oon sitä mielt et ois kiva viel kuulla miten kotiinpalu ja suomalaiseen arkeen palu sujuu ja se et miten jatkatte Erichin kaa. Ja ethän poista tätä blogia kun sen kirjoittamisen lopetat, tästä on varmasti jatkossakin hyötyä monelle!

    VastaaPoista
  14. ethän vaan lopeta blogin pitämistä? :(

    VastaaPoista
  15. Vautsi, tää on niin hienosti kirjotettu aaaaa! Aivan haikee olo ruudun tälläkin puolella, ku oon sun blogia ny seurannu ihan alkumetreiltä saakka, toivottavasti vielä jatkat meille kirjoittelua täälä :) Kiitos, kun oot niin realistisesti ja upeasti kirjoittanut sun elämästäsi läpi vuoden :) Tsemppiä kotiinpaluuseen!

    VastaaPoista
  16. Hirmu hieno teksti.:) Paljon tsemppiä tulevaisuuteen! Pidä kiinni sun upeesta elämänasenteesta, sillä sää pääset pitkälle!<3

    VastaaPoista
  17. Oonko ainoa jolla ei näy tän ja edellisen postauksen kuvat? :-/

    VastaaPoista
  18. Sun vuotta on ollu ihanaa seurata, ja oon aina ollu innoissani ku sulta on tullu uus postaus. Kirjotat tosi hyvin ja aina jaksaa lukee vikaan pisteeseen saakka vaikka teksti olis kuinka pitkä! Toivottavasti jatkat bloggailuu :-)

    VastaaPoista
  19. hui tuli kylmät väreet tätä lukiessa!! aivan mahtavaa oli lukea koko vuos sun kokemuksias siellä, kiitos sulle! :) turvallista kotimatkaa <3

    VastaaPoista
  20. mulla ei jostain syystä näy tän postauksen kuvat :/ muiden postauksien kuvat kyllä näkyy xd mutta ihanaa tekstiä taas Julia !! <3

    VastaaPoista
  21. Ei voi muutakun kiittää Julia! Oon lukenut niiiin monia vaihtariblogeja ja pakko sanoo, että ei taida löytyä sun blogia voittanutta. Sulla on mieletön taito kirjottaa niin elävästi sekä hyvistä että huonoista asioista! Liian moni blogi on vaan ihanaa hehkutusta, arvostan että oot jakanut lukijoille myös niitä vaihdon negatiivisia asioita.
    Tuntuu että vasta luin sun postauksia ennen lähtöä, ja nyt ootkin tulossa jo pois. Ihan hullua, että te 13/14 vaihtarit tuutte jo pois ja koittaa meidän uusien vuoro!

    Tsemppiä Suomielämään palautumisessa! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. apua kiitos niin paljon!! olet ihana <3 paljon paljon tsemppiä sun vuoteen! :)

      Poista
  22. Ihana on ollut seurata sun vuotta siellä ja paljon tsemppiä kotiin paluuseen:) ja hyppäätkö pre ib vuoden yli suoraan ja jatkat ikäistesi kanssa vai alotatko nyt syksyllä pre ib vuoden?:) mut hyväksyttiin kans ib lle ja alottelen siellä ens syksynä, eri kaupungissa tosin! Ja vaihtoon oon kans vuoden päästä lähössä ausseihin:) mutta kiitos vielä ihanasta blogista ja lukemista jatkan edelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. alotan ihan ykkösellä -98 kanssa :) kiitos paljon!

      Poista
  23. Wau, vaikken sua tunnekkaan niin kyyneleet valu silmistä ja kylmät väreet tuli vähän väliä! En osaa edes pukea mun ajatuksia sanoiks, mutta pakko sanoa, että saat todellakin olla ylpeä itsestäs; kaiken blogissa välittyneen perusteella oot ihan uskomattoman rohkea ja vahva tyttö. Koko sun vuotes ajan joka päivä latasin sun sivun uudestaan ja toivoin että sulta ois tullu uus postaus, ja tosi usein olikin tullut. Sun blogi on ehdottomasti paras blogi, mitä oon ikinä lukenu ja toivon, että jatkat bloggailua vielä, vaikka IB-linja tuleekin viemään sulta paljon aikaa ja voimia. Kiitos upeasta blogistasi ja hurjasti onnea kotiinpaluuseen! <3

    VastaaPoista
  24. Kiitos blogin pitämisestä, autoit mua jo etukäteen oman tulevan vaihtarivuoteni kanssa:)

    VastaaPoista
  25. On ollu ihan huikeeta seurata sun vuotta täältä ruudun takaa ja oikeesti me raahelaiset saadaan olla susta ylpeitä kun noin ihana ihminen on ollut m eitä edustamassa maailmalla! Oot myös inspiroinu mua ihan hirveesti ja aionki nyt kesällä hakea vaihtoon ja vielä rotaryn kautta :) Millon ite hait ja otikko yhteyttä suoraan rotaryklubiin raahessa vai miten se homma oikeen toimii? Ois mahtavaa jos kertoisit niin mäkin pääsisin ehkä toteuttamaan mun unelmaa ja ainakin yrittämään koska valituksi tuleminen on varmaan tosi vaikeeta. Kuitenki ihan hirmusesti tsemppiä sulle ens vuodeksi ja toivottavasti jatkat bloggailua, koska sun blogi on ehdottomasti mun lemppari! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos niin paljon! <3 tuu ettimään mut facebookista niin vastailen kaikkiin sun kysymyksiin :)

      Poista
  26. Joko pääsit kotiin rakkaan pikkuveljen luo? Miltä tuntu nukkua kotona vuoden tauon jälkeen?

    VastaaPoista
  27. Vaikka en ees tunne sua kunnolla, oikeestaan oon nähny joskus koulusa vaa vilaukselta enne sitä sun vaihtovuotta nii oon vaa eläny jotenki tosi mukana ja tekis mieli itekki lähtä vaihtoo. Tä on ihan paras vaihto blogi mitä oon koskaan lukenu :)

    VastaaPoista
  28. Kiitos, että oot jaksanu pitää tätä blogia<3 muistan, kun rupesin seuraamaan tätä blogia n. Vuos sitten ja silloin tää oli vaan blogi muitten joukossa, mutta nykyään tää on ihan mun lemppariblogi, koska kirjotat niin ihanasti :) ja tän avulla tajusin, että mullakin on mahollisuus päästä vaihtoon, koska rotarit on niin paljon halvempi vaihtoehto. Aionkin ens syksynä hakee vaihtariksi, ja suurin asia miks ees rupesin harkihtemaan rotareita on tää blogi, koska tätä kautta oon tajunni miten hyvä järjestö rotaryt on. Kiitos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon!! <3 ja paljon tsemppiä hakuihin, toivottavasti sut hyväksytään :))

      Poista
  29. en voi uskoo et oot nyt jo palannu takas suomeen! oon seurannu sun blogia noin vuoden ajan ja tää on ollu ehottomasti paras mitä oon lukenu :) oot osanu kirjottaa niin mielenkiintosesti ja monipuolisesti ja sun vuotes on ollu niiin upeen kuulonen et on ollu ilo olla seuraamassa tätä <3

    VastaaPoista
  30. oon seurannu sun blogia melkein koko vuoden ja on olluu varmaa mun suosikki vaihtariblogi ikinä! Itekki oon lähössä usaan 2015-2016 :) jatka ihmeessä bloggaamista oot niin älyttömän hyvä kirjottaan! Vaikutat ihanalta ihmiseltä, kaikkee hyvää sulle!! <3

    VastaaPoista
  31. Julia oot ihana!!♡Mulla tuli nyt ihan yhtäkkiä mieleen kaikki muistot mieleen jota oon saanu sun kans kokea yläasteella, tukarileirit ja
    liikkatunnit ja muut! Huippu ko nyt pääsee moikkaamaan sua täällä raahessa jos sattuu näkemään jossain, tervetuloa!! (:

    VastaaPoista
  32. Oon lukenu sun blogia siitä asti ku sait tietää et pääset vaihtoon, ja tää blogi on kyl ehdottomasti yks parhaista mitä luen! En oo enne kommentoinu mihinkää sun postaukseen, mutta nyt oli pakko! Vaikken sua tunne niin oon tosi ylpee susta ja tätä postausta lukiessa tuli iha kyyneleet silmii..:) Oot rohkassu mua vaihtoon lähtemisessä ja on ollu mielenkiintosta seurata sun elämää, koska et kerro täällä vain pelkistä positiivisista asioista, vaan kerrot kaikesta ihan realistisesti. Tsemppii sulle jatkoon:) -milla

    VastaaPoista
  33. Oli varmaan mahtava kokemus, itekkin kävin californiassa ja vegasissa, yhteensä 3 viikon reissu. Aivan helvetin mahtava maa ja aivan erillainen ku suomi, ihmisetki o ihan erillaisia siellä:) mut loistavaa tekstiä kirjotat, keep going! ;)

    VastaaPoista