keskiviikko 24. syyskuuta 2014

CLOSURE

IMG_5894

En voi ymmärtää, että se on ohi, enkä edes halua uskoa. Ei oo päivääkään millon en miettis tuota kulunutta vuotta, ja joskus musta oikeesti tuntuu niinku mun sydän tulis mun rinnasta ulos kun muistan sen faktan, että oon tuhansien kilometrien päässä tuosta kaikesta enkä voi tehä asialle mitään. En saa niitä koettuja hetkiä takas vaikka kuinka haluaisin, koska haluaisin elää niistä jokaisen uudelleen, mielellään moneen kertaan. Uudet vaihtarit on lähetetty maailmalle, ja niillä on niiden elämänsä kokemukset vielä edessä, ja toivon että jokanen niistä ottaa kaiken siitä irti eikä tuhlaa sekuntiakaan. Jälkeenpäin sitä sitten tekis mitä vaan että sais ne hetket takas ja vois palata takasin siihen hetkeen. Se on kerran elämässä -tilaisuus, joten se on melkein laitonta elää se vaan puoliteholla.

IMG_0685m

Amerikassa mulla oli ajoittain ikävä suomea ja niitä kaikista normaaleimpia asioita mitä täällä tein. Vaihtovuosi on aina vuoristorataa, ja siihen sisältyy niin hyviä ku huonojaki hetkiä, mutta uskon vahvasti siihen että aika todellaki kultaa muistot. Enää mulla ei nouse mieleen ne huonot hetket, vaan muistan vaan ne hyvät ajat ja onnelliset muistot. Ikävöin yhtälailla niitä itsestäänselvyyksiä mun päivittäisestä arjesta, ja toivon, että täälläkin sunnuntaikirkko ois samanlaista, koulussa ois urheilujoukkueita ja yhtä mahtava yhteishenki. Toivon, että lunta ei satais vielä syyskuussa vaan voisin tepastella menemään varvastossuissa, ja ettei koulusta tarvis stressata vaan se riittäis että siellä ois paikalla. Toivon myös, että mun kuukauden kohokohtia ois vieläkin yhteisviikonloput kaikkien vaihtareiden kanssa, ja päästäis matkustelemaan eri osavaltioihin ja näkemään aina vaan toistaan hienompia asioita ja haalimaan uusia kokemuksia. Toivon sitäkin, että voisin puhua englantia päivittäin ja olla osa sitä kohteliaista ja ystävällistä kulttuuria, jossa kassaneiti kysyy kuulumiset ja naapuri saattaa tulla essu päällä lainaamaan jauhoja.

IMG_0347

Oon paljon aatellu tulevaisuutta ja ulkomaille lähtemistä. Monet ihmiset puhuu siitä miten ne rakastaa matkustelua ja muihin kulttuureihin tutustumista kun ne menee viikon hotellilomalle johonki turistirysään, mutta mulle tuo ulkomaille lähteminen ja matkustelu käsittää jotain muuta. Sitten kun (ei jos) mää seuraavalle reissulle lähen, niin sukellan sinne kulttuuriin taas niin syvälle, että itken koti-ikävää, kulttuurishokkia ja täysin erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka on mulle ihan uusia. Mää en ois viikossa, enkä edes kuukaudessakaan, saanu paljon mitään irti amerikkalaisesta kulttuurista, enkä missään muodossa ois voinu olla osa sitä, omaksua sitä tai soveltaa omaan elämään. Mun mielestä se vaatii paljon enemmän, että oppii oikeasti tuntemaan sitä kulttuuria, ku viikon parin loma ja nähtävyyksien kiertely.

IMG_6960m

Vaihtovuosi oli niin ainutlaatunen kokemus, että tiiän etten senlaista kokemusta vois enää saada, vaikka lähtisin mihin maailmankolkkaan tahansa. Tästä lähtien mun pitäis asua omillani ja maksaa vuokraa ja laskuja, käydä töissä itteni elättämiseksi, käydä koulussa ja vielä yliopistossa - ei enää high schooleja ihan oikeasti ja maksaa älyttömän kalliita lukukausimaksuja. Ei ois enää vaihtariperhettä ympärillä, jotka on sulle ku siskoja ja veljiä, eikä klubia joka susta pitäis huolta ja antais "vähän" taskurahaa joka kuukausi. Se ois sitten ihan oikeeta elämää, joka ois kaikkea muuta ku mitä mun vaihtovuosi mulle oli, eli sitä kun koko vuoden pointti on uusien kokemusten haaliminen ja kulttuuriin tutustuminen.

IMG_0283m

Monesti nään unia että oon palannu Amerikkaan takas, ja näytän mun perheelle ja kavereille mun asuinympäristöä. Mun koulua, lempiravintolaa, ostoskeskusta, alueen hienointa rantaa, host perheen kotia ja kaikkia niitä paikkoja missä kävin, enkä malta oottaa että pääsen tekemään tuon ihan oikeessakin elämässä. Tällä hetkellä se tuntuu tosi kaukaiselta ajatukselta, ja niin se onki, mutta tiiän että joku päivä palaan. En tiiä palaanko lopullisesti, vai onko mun seuraava määränpää jossain ihan muualla, vaikka toisessa maanosassa. Oon muuttanu kahden vuoden sisällä seittemän kertaa, joten tällä hetkellä yritän vaan keskittyä olemaan yhdessä paikassa ja sopeutumaan sinne, vaikka se onki vaikeeta tämmöselle sinkoilijalle, koska mieli haluais jatkaa matkaa uusiin paikkoihin. Tiiän, etten elämääni tuu elämään yhdessä paikassa eiköhän se oo kyllä jo todistettu..., mutta en tiiä millon on mun aika lähtä taas maailmalle. Tällä hetkellä nautin kovasti pimenevistä illoista, pienestä räntäsateesta ja höyryävästä hengityksestä, koska mun koko viimevuosi oli pelkkää auringonpaistetta, ja uskokaa tai älkää - siihenki kyllästyy. Siinäki on hyvä esimerkki miten arvot on menny ihan päälaelleen, asioiden tärkeysjärjestys samaten ja miten erilaisia sitä nykyään arvostaa ja jaksaa ihmetellä. En määkään vuosi sitten ois polkenu pyörällä hymy korvasta korvaan samalla ku hengitys höyryää ja varpaita kipristelee.

IMG_1039

Toivon, että kaikki tänhetkiset vaihtarit jotka mun blogia lukee, ottaa mun neuvosta opiksi ja elää joka ikisen sekunnin siitä vuodesta ihan täysillä, koska niinku sanoin, ette tuu ikinä saamaan niitä ainutlaatusia hetkiä takas. Elämä on tässä ja nyt. Välillä vaihdossa mulla oli semmonen olo, että oisin syöpäpotilas jolle ollaan ennustettu kuolinpäivä, samalla ku päivät kotiinlähtöön väheni vähenemistään. Se teki tavallaan jokasesta hetkestä merkittävämmän, ku tiesi konkreettisesti minkä verran on "elinaikaa" jäljellä ja miten päiviä ei kannata haaskata mihinkään jonninjoutavaan, koska niitä ei todellakaan oo loputtomasti. Käyttäkää ne viisaasti ♥

41 kommenttia:

  1. Lasken jo kuukausia kun voin taas aloittaa vaihtovuoden suunnittelun. Tällä kertaa voin AMK:n puolelta. Löysin ihanan koulun ja koulutusohjelman suomesta ja puolet luokalta on ulkomaalaisia. Poikaystävä muutti Brasiliasta Suomeen ja englantia oon saanu käyttää jokaisena päivänä vaihdon jälkeen ja nyt vielä enemmän, kun koulu on taas englanniksi. Vielä ikää toistaiseksi sen verran, että voin olla vielä RotExin mukana. Huomenna taas teidän ikäryhmän palanneiden valmennus tiedossa ja nyt jo sydäntä raapii kun saa kuunnella ihania tarinoita eri puolilta maailmaa ja itse tyätyy puhua kaukaisesta ajasta. Onneksi sosiaalinen media on olemassa ja ihmiset pysyy elämässä, jos niin oli tarkoitettu ♥ Toista vuoden jälkeistä visiittiä suunnittelemassa, mutta silti täytyy muistaa nauttia Suomesta, kun tätä osaa arvostaa niin paljon enemmän!

    VastaaPoista
  2. Ihanasti oot kirjottanu :)
    Itellä on ollut jo vuosia haaveena vaihtovuosi. En sitä kuitenkaan pysty luultavasti toteuttaa lukioaikanani sillä ei vain rahkeet riitä taloudellisesti.( oisko sulla jitain suuntaa-antavia summia mitä tulee rotary vaihto maksamaan?)
    Kuitenkin on tosi kivaa lueskella näitä sun postuksia ja haaveilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon :) ja rotareiden kautta hinta riippuu siihen mihin meet, koska lennot on paljon kalliimpia jenkkeihin ku esimerkiks vaikka saksaan, ja joissaki maissa on pakollinen maaohjelma, kuten jenkeissä se new yorkin "leiri", niin siihen meni kans pari tonnia ylimäärästä. muistan yhen tytön, joka meni itävaltaan, kertoneen maksaneensa alle kaks tonnia :)

      Poista
  3. Ihana postaus, niin täyttä asiaa! :) Etenkin yks pätkä sai mut niin nyökkäilemään itekseni koska en ois voinut paremmin asiaa ite sanoa.

    "Oon paljon aatellu tulevaisuutta ja ulkomaille lähtemistä. Monet ihmiset puhuu siitä miten ne rakastaa matkustelua ja muihin kulttuureihin tutustumista kun ne menee viikon hotellilomalle johonki turistirysään, mutta mulle tuo ulkomaille lähteminen ja matkustelu käsittää jotain muuta. Sitten kun (ei jos) mää seuraavalle reissulle lähen, niin sukellan sinne kulttuuriin taas niin syvälle, että itken koti-ikävää, kulttuurishokkia ja täysin erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka on mulle ihan uusia."


    Niinku amen sistah. Toi on nimenomaan sitä kulttuureihin tutustumista ja matkailua. ♥

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus! Jotenkin heratti mut ittenikin tajuumaan, etta tata aikaa en tuu enaa takasin saamaan. Ehka sita ens kerralla huonon paivan iskiessa muistelee tata sun tekstia ja oikeesti taas tajuaa kuinka arvokas jokainen paiva on!

    VastaaPoista
  5. ihanasti kirjotettu! vitsi et oot kyllä kehittyny kirjottajana ja varmasti myös ihmisenä näin vuoden jälkeen :) kaikkee hyvää sulle, uskon et varmasti tuut löytää maailmalta vielä upeita paikkoja ja seikkailuja ja ihmisiä ja saamaan yhtä huikeita kokemuksia kun vaihtovuosi, vaikkakin ehkä eri tavalla! :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos ihanasta postauksesta ♥ yritän muistaa nää sanat vielä vuodenkin päästä kun on mun vuoro toteuttaa vuoteni lätäkön toisella puolen♥!

    VastaaPoista
  7. Vain vaihtarit tuntee mitä vaihtarit tuntee... Niin totta. tää kotiin palaamisen pelko on hirveetä.

    VastaaPoista
  8. Sun blogis on ollu mun ihan lemppari ekoista postauksista lähtien ja oon niin kiitollinen et oot aina rehellisesti kirjottanu mitä tapahtuu ja mitkä fiilikset. Ne postaukset autto tosi paljon mua henkisesti valmistautumaan omaan vaihtovuoteen. Toivon sulle kaikkee hyvää, oot ihan älyttömän upee mimmi! T. Rotaryvaihtari in NZ

    VastaaPoista
  9. Hei, ootko rotartyn Rotex toiminnasa mukana? :-D

    VastaaPoista
  10. Ite oon juuri tällä hetkellä viettämässä vaihtovuotta Virginiassa. P.S postaus oli tosi kiva. :))

    VastaaPoista
  11. Ihana postaus :) toi on totta että kannattaa just miettiä enemmän niitä hyviä hetkiä huonoina päivinä :) apua vielä en haluu miettii kotiin paluuta, onneks on vielä reilut 9kk jäljellä!

    VastaaPoista
  12. Kysyisin vaan tästä vaihtoon hakemisesta sen verran kun ajatelin lähteä rotareilla ja tuolla netti sivulla lukee tiedustele paikkakunnan Rotary-klubeilta mahdollisuutta päästä vaihtoon. Eli soitanko sinne vai pitääkö siellä toimistolla käydä tiedustelemassa asiasta? kiitos jo etukäteen.

    VastaaPoista
  13. Voiko sulle esim kikissä tai jossain tulla kyselemään yksityiskohdista tarkemmin ku mä oon kiinnostunu lähtemään rotaryn kautta vaihtoon :)

    VastaaPoista
  14. Nyt on vaihtoon haettu rotareitten kautta ja haastattelun odottelua. :)

    VastaaPoista
  15. Pakko kyllä linkittää tämä postaus kahdelle kaverille, jotka on käyny vaihdossa! Ps. http://colours-and-carousels.blogspot.fi/2014/09/linkita-blogisi-postauksen-loytoja.html :)

    VastaaPoista
  16. Mua on vaivannut tää kysymys jo pitkään; jos menee rotaryn kautta vaihtoon vaikkapa jenkkeihin niin pitääkö suomi perheen ottaa jenkkiläinen vaihtari omaan kotiin siksi aikaa kun on ite vaihdossa?:)

    VastaaPoista
  17. Ihan mahtava postaus, sai kyllä miettimään! :)

    VastaaPoista
  18. Todella mielenkiintoinen postaus :) Tätä oli hauska lukea, sillä oon tämän kuun lopussa lähdössä kuukaudeksi New Yorkiin eräälle kurssille! Pitää mun muistaa sitten nauttia kuukauden jokaisesta päivästä siellä ollessani :)

    iinasaarinen.com

    VastaaPoista
  19. Hey julia, i somehow came across your blog again and this post made me tear up. you're a good writer, despite how terribly google translate translates this into english. I think i'm feeling the same way you are in some ways as far as the whole "I hate america" thing went. If you have any words of advice, feel free to share lol. I miss youuuuuu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. thank you mia, youre amazing! ill talk to you soon <3

      Poista
  20. Ääääh!!!Haluan olla jo 15v. Oon vasta 10. Haluun vaihtariksi vaikka vuodeksi koska minä pyrin johonkin kielialaan jossa saa puhua monia kieliä. Tuo sinun vaihtarikohde näuttää tosi kivalta!! Haöuaisin johontin maahan jossa käytetään koulupukuja(?). Esimerkiksi japani kuulostaa kivalta koska luin eilen blogia nimeltä maailman toisella puolen jonka kirjoittaja oli vaihdossa Japanissa ja hän kertoi koulusta yms. Tää blogi on mahtava koska tykkään lukea vaihareista,elämästä ulokmailla ja millaista on esim japanin kouluissa.

    VastaaPoista