Koska vaihtaribloginahan tämä silti tunnetaan, niin otetaan vähän throwbackia amerikan aikoihin! Päivääkään ei kulu ettenkö miettis tuota seikkailua, ja se vaikuttaa edelleen mun jokapäiväiseen elämään. Yks ihminen sanoki mulle tässä vähän aikaa sitten ku puhuttiin negatiivisuudesta ja sanoin sitä, että kun asiat on kuitenki oikeesti hyvin, että ne vois olla tosi paljon huonomminki ja ihmiset silti vaan valittaa eikä ymmärrä sitä, että "musta tuntuu että se amerikka oikeesti muutti sua, kun näät asiat ihan erillä tavalla nykyään ja eri näkökulmasta" ja se on kyllä ihan totta. Sitä on vaikea muiden ymmärtää miten iso asia se vaihtovuosi on ja miten se "jättää jäljet", mutta se ei oo yhtään vähättelyä että se on "muka" life changing (elämänmuuttava?) kokemus. Mulla on semmonen tunne, että alkaa olla se-aika-kuusta, eli oon muutenki tosi herkillä ja tunteellinen, ja nytki silmät vetisenä kirjottelen tätä täällä, heheh.... On vaan niin kamala ikävä ja kaipuu. Miksen voi lähtä vaihtoon uudelleen?
Itekin tänä kesänä vaihdosta palanneena voin samaistua... Kyllähän sitä useemmat kyyneleet on tullu vuodatettua nyt tän muutaman kuukauden aikana mitä oon suomessa ehtiny olla. Sellasta halusin kysellä että ootko vielä yhteyksissä sinne jenkkeihin esim. host perheisiin tai paikallisiin kavereihin ja sun entiseen poikaystään? Itellä pelottaa eniten se, että yhteydet sinne hiipuu ja lopulta tuntuu kuin ei ois siellä ikinä ollutkaan!
VastaaPoistaTäällä päässä taas välillä mietitään silmät vetisenä suomikamuja ja ruisleipää mutta onhan tää ollu jo tähän mennessä mun elämän parhaat 2kuukautta (ja samalla ehkä kamalimmat) ja kyllä se aika koittaa vielä kun säki pääset takas calin aurinkoon!😎
VastaaPoistaVoisitko tehdä postauksen jossa kertoisit konkreettisia asioita mitkä on muuttunu? Olis niin kiva kuulla ihan kielen puhumisesta asti kaikkea! :)
VastaaPoista