Sain pari kommenttia
TÄSTÄ videosta jossa mua suositeltiin kattomaan tää ja kertomaan mielipide ja myös kommenttia jossa joku ois innokas lähteen vaihtoon mutta tän videon jälkeen ei enää ookkaan niin varma. Aluks aattelin etten halua ees kattoo tuota mutta ihan mielenkiinnosta katoin - ja hyvä ku katoin, koska nyt voin vaan sanoa että luojan kiitos että oon rotaryvaihtari.
Tuohan on ihan kamalaa missä nuo nuoret joutu elämään, olosuhteet oli tosi köyhät, myös kirjaimellisesti, huoneet oli likasia eikä ilmeisestikkään tarkistettu etukäteen, ei tiietty mihin rahat laitettiin ku järjestöt ei suostu kertomaan, aluevalvojat sai satoja euroja yhestä lapsesta eikä välittäny niistä ollenkaan. On hyvä että joku näyttää että tää ei välttämättä oo mitä ne mainoslappuset, mitä joka kuukausi kotia pusketaan joka lehen välissä, kertoo ja antaa olettaa. Ne mainoslappuset, missä iloiset ja hymyileväiset tytöt ja pojat poseeraa rannalla surffilaudan kanssa ilman huolen häivää ja alapuolella on isolla printillä
"KOE ELÄMÄSI UNOHTUMATTOMIN VUOSI". Ne antaa ihan väärän kuvan koska eihän tää ruusulla tanssimista - tai rannalla surffaamista kokoaikaa ole, mutta ei tän kyllä kuuluis tuollastakaan olla mitä tuossa videolla näkyy. Ite en tosiaan oo vaihtoa muiden järjestöjen kautta oo tehny ku rotaryn enkä niiden käytännöistä liikaa tiiäkkään, joten nyt aion kertoa oman mielipiteeni rotaryvaihtarina omista kokemuksista. Ikinä en oo kaupallisista järjestöistä liiemmin tykänny enkä siitä miten ne toimii ja kerää rahaa. Varmasti voit saada mahtavan vuoden vaikka ootki STS tai EF vaihtari, ei epäilystäkään, ei se aina siitä järjestöstä oo kiinni vaan suurimmaksi osaksi itestä ja omasta asenteesta. Joka tapauksessa näitä huonojaki kokemuksia löytyy ku vaihtovuosi onki muuttunu unelmavuodesta painajaiseksi, ja sillon kyllä on sillä järjestöllä väliä.
Mun on itseasiassa aika hyvä kommentoida tätä asiaa, koska oon ollu keskellä tuota kaikkea ja nähny omin silmin miten tuo toimii. Ensinnäki alotetaan tuosta raha-asiasta. Me ei maksettu penniäkään rotareille, vaan kaikki maksut hoidettiin ite ja tiiettiin tasan tarkkaan mihin rahamme laitettiin. Ennen vuotta, ennenku tiesin ees mihin oon lähdössä, maksoin ensimmäisen maksun mikä oli 400 euroa rotareille, joka oli järjestelymaksu. Siinä oli paljon paperisotaa, koulutuksia, vaihtareiden sijoittelua ja muuta johon tää raha meni. Sen jälkeen maksoin itse jokasen rokotuksen, vakuutuksen, viisumin, lentoliput, rotarytakkini, New Yorkin maaohjelman ja hätävararahaston. Kertaakaan en antanu rahaa kenellekkään tietämättä mihin se menee, vaan äitin kanssa maksettiin kaikki maksut itsenäisesti. Tällä ko. vidella sanotaan pariin otteeseen että vuodesta maksettiin yli yhdeksän tuhatta euroa, ja vielä tietämättä mihin rahat käytettiin. Me maksettiin tästä yli puolet vähemmän, neljä tuhatta euroa ja tiiettiin mihin rahat meni eikä kukaan käyttäny niitä meiän puolesta. Myöskään aluevalvojat, host perheet ketkään muutkaan rotaryn jäsenet ei saanu euroakaan musta, mä en maksanu niille mitään eikä kukaan muukaan siitä että ne ois saanu sijoitettua mut johonki. Ei kaikki kaupalliset järjestötkään maksa perheille hostaamisesta, mutta esimerkiksi oiskohan explorius, joka maksaa siinä tapauksessa jos perhettä ei löydy. Enkä ees tajua sitä, ensin on ongelmia löytää perhettä eikä sitä löydy mutta sitten ku kuullaan että siitä maksetaan niin sitten suostutaan hostaamaan. Niinkö?
Olin ite keskellä tuota perheenvaihtoa. Tilanne oli tosi monimutkanen, enkä sitä tässä enempää ala puimaan koska se on tosi pitkä juttu, mutta tää oli nopein perheenvaihto mikä on tehty. Ei siksi että mulla ois ollu tosi huonot oltavat edellisessä perheessä, vaan koska vanhuus alko painaan päälle eikä kemiat oikein kohdannu ja tottakai 75-vuotias "mummo" on vähä eri aikakaudelta ku keski-ikäset vanhemmat, ja tää oli alunperinki vaan väliaikanen ratkasu asua hänen kanssaan. Vaikka tää oli nopein perheenvaihto mikä on tehty, se kesti kuitenki yli kuukauden ja tiiän että mun klubi ja tää host perhe teki kaiken niin nopeesti ku vaan pysty. Näin miten ne oikeesti tuli kotiin ottamaan kuvia ja varmistamaan että mulla on sänky, paikka missä opiskella enkä asu keskellä sikolättiä. Kuulin miten lakimies tutki niiden taustat ja kuulin miten tiukkaa se on jos rikoksia on taustalla, ja välillä pelkäsinki että jos sieltä löytyy jotain ylinopeussakkoja ja rotary sanoiski etten voi muuttaa, mutta mitään ei kuitenkaan löytyny. Emily kerto mulle miten mun aluevalvoja tuli tänne haastattelemaan niitä, mitä kysymyksiä se kyseli ja mitä ne kerto ja opetti näille vaihtareista. Emily kerto miten sen vanhemmat täytteli papereita, hommaili allekirjotuksia ja vastaili kymmeniin erilaisiin kysymyksiin rahatilanteesta, entisistä ja tänhetkisistä työpaikoista, lemmikeistä, lapsista, sukulaisista, rikostaustoista, kodista ja monesta muusta asiasta eikä mikään riittäny; aina oli lisää dokumentteja täytettäväksi, ja kaikki vaan mun turvallisuuden takia. Sillon se turhautti - no eihän nää nyt mitään hulluja oo ja ihan normaali talohan se on, mutta jälkeenpän se oli vaan hyvä, tosi hyvä oikeestaan, koska ikinä ei voi tietää mikä siellä oottaa.
Meillä on kerran kuukaudessa yhteinen viikonloppu meiän piirin muiden vaihtareiden ja työntekijöiden kanssa, jossa jokaselta kysytään erikseen kuulumiset ja viimeksikki brasilialainen tyttö kärsi kovasta koti-ikävästä niin hän vietti monetki hetket meiän piirin presidentin kanssa kahestaan jutellen ja etsien ratkasua. Rotaryn aluevalvojien täytyy ottaa suhun yhteyttä vähintään kerran kahessa viikossa, jutella sun kanssa ja kysyä miten menee koulussa, host perheen kanssa ja muutenki sekä varmistaa että kaikki asiat on varmasti hyvin. Jos se ei ota, niin siitä kerrotaan presidentille ja sun counselor on ongelmissa. Mulla on kaks aluevalvojaa
(counseloria) ja molempien kanssa oon tekemisissä vähintään kerran viikossa, ellen enemmänki, ja voi kyllä ne kyllä välittää. Toisen kanssa juttelin siitä D+ minkä mun historian opettaja mulle anto, ja hän sano että hän on valmis tulemaan sinne koululle keskustelemaan siitä mun arvosanasta koska se ei oo reilua että saan niin huonon arvosanan vaikka kokeet ja muut on menny hyvin. Mulla ei oo mitään negatiivista sanottavaa mun aluevalvojista, ne on mulle oikeesti yhtä tärkeitä mun ystävät ja host perhe täällä ja välittää ihan äärettömän paljon.
Tää on mun oma kokemus ja oma mielipide, ja kohta mun niskaan varmaan hyökkää joukko kaupallisten järjestön vaihtareita puolustamassa omaa rakasta exploriusta tai yfua. En oo missään vaiheessa väittäny että vaihtarivuosi niiden kautta ois huonompi ku rotaryn, kerroin vaan mun oman tarinani rotaryvaihtarina olemisesta ja mitä oon nähny ja kuullu tapahtuvan. Haluan vaan kertoa niille jotka ton videon jälkeen pelkää lähtä vaihtariksi, että ei tuollasta kokoaikaa tapahdu, ja sillä myös on väliä minkä kautta maailmalle lähdet. Meiän äiti jälkeenpäin sano että ei ois ikinä suostunu mua lähettämään maailmalle yhenkään kaupallisen järjestön kautta ku sai tietää niistä enemmän, ja oon ikuisesti kiitollinen siitä.
Ainiin, ja on se 200 dollarin kuukausirahaki kiva bonus.
näin mielelläni vietän joka viikonlopun
kiinalaista joka ei kuitenkaan voita suomen kinkkiksen ruokaa / I miss my bästis
terveellistä sapuskaa paluumatkalla / secret cowboyn lahja! kaikki luuli että oli mun synttärit ja randomitki onnitteli käytävällä
urheilujuomaa reenien jälkeen / my cap! tulee vähä kyllä ikävä #3
joukkueen kans hengailua / lähössä viimeseen peliin ikinä!!
mun koululounas joka makso vaan 3 dollaria! kanasalaatti jonka saat rakentaa ite ja tuoreita mansikoita / chillailua koulun jälkeen ja likaset tennarit
nakattiin koutsi altaaseen voiton kunniaksi / töissä tyttöjen lentopallopelissä
Michelle! Tuli mun ekana viikkona auttamaan mua ku etin sport officea ja olin sillon tosi surullinen ku muutin glorialle ja michelle pyys mun numeroa ja pyysi mut viettään iltaa sen kavereiden kans ja varmaan ilman sitä tekstaria en ois näiden ihmisten kanssa tekemisissä. Ikuisesti kiitollinen :)
aika nerokas idea; vaipat!
Tiistai oli Fashion Disaster, eli pue mahollisimman rumat vaatteet päälle mitkä ei varmasti sovi yhteen. Tää oli huippuhauska!
Jaime!! Niin hauska että siks ihan loistava tyyppi. 
Minä ja Liza! Meistä on tullu yhtäkkiä lyhyessä ajassa ihan erottamattomat ja ollaan koko ajan yhdessä.
Tässä meiän koko koulun vaihtarit; saksa, chile ja suomi! Meistä on tullu superhyviä kavereita keskenään :)
Workout wednesday eli reenikamat niskaan!
Paola! Ilman tätä ei tulis kuorotunneista mitään... 
Maddy on maailman sulosin! Mennään aina keskiviikkosin kirkkoon yhdessä. 
Torstai oli blast from the past, ja siellä näky niin kreikkalaisia jumalia, toogia, kasikytlukua ja viiskytlukua! Mää ja Emily valittiin kasariteema - ei mitään toogia osattu taiteilla lakanoista...
Taas tää rakas tyttö joka kuvassa muka
Perjantaina mulla ei ollu oikeeta koulua ollenkaan vaan koska oon ASB niin olin muiden kanssa auttamassa ja järjestelemässä paikkoja tätä päivää varten. Yheltätoista päivä sitte alko Homecoming Rallyllä, missä nostatettiin vaan sitä tunnelmaa. Koko koulu tuli jalkapallostadionille, joka luokka (freshmanit, sophomoret, juniorit ja seniorit) oli harjotellu tanssin ja esitti sen, cheerleaderit esiinty, leikittiin parit yhteisleikit, jonka jälkeen lähettiin valmistautumaan paraatiin! ainiin ja pukeutusmipäivä oli niinku joka perjantai; purple pride friday
Genesis halus ottaa vaihtareiden kans kuvan :) 
Kaikista rakkaimmat Emily ja Erich!!! 
Paraati on meiän koulun oma juttu ja jokavuotinen perinne. Otettiin yhteyttä poliiseihin, anottiin lupaa saada järjestää paraati, poliisit tuli sulkemaan tiet kaheksi tunniksi, kerättiin sata vapaaehtosta vanhempaa auttamaan, jaettiin flyereitä joka kotiin ja kerrottiin että jos parkkeeraat tälle tielle perjantaina, poliisi saattaa noukkia sun auton pois ihan vaan näin tiedoksi, rakennettiin meiän floatteja monta monituista viikkoa ja mentiin flower partyihin tekemään kukkia ja niin saatiin joka luokalle oma float ja sit pääsi kuussataa oppilasta alottamaan marssin! Homecoming nominated, eli ne ketkä oli eholla kuninkaaksi ja kuningattareksi, puki mekot päälle ja sai istua autoissa paraatissa. Ne ketkä on ASB presidenttejä niin ne puki cowboy vaatteet päälle ja sai ratsastaa oikeilla hevosilla. 
Jo, meiän joukkueen maalivahti!! Ja hänen deittinsä mutta mulla ei oo mitään hajua kuka hän on. 
Siellä oli parit ihmiset katsomassa ja kannustamassa, lehtikuvaajat ottamassa kuvia ja telkkari kuvaamassa... :)
Puoliajalla julistettiin Homecoming King & Queen, mutta ei valitettavasti Emily tälläkertaa voittanu mutta meiän kuvankaunis Jo nappas voiton! Sen jälkeen lähettiin homecoming tansseihin. Meiän koulussa homecoming dance ei oo virallinen eli ei pueta mekkoja vaan ihan normaalit vaatteet päälle, koska se on heti jalkapallopelin jälkeen niin ei ois aikaa laittautua. Aluks en ollu millään tanssifiiliksillä vaan istuskeltiin tyttöjen kans siellä VIP loungessa syömässä ilmasta ruokaa (heh) mutta kyllä sitä illan päälle alko tanssijalka vipattaan ku DJ alko soittaan parempia biisejä.Tanssit loppu keskiyöllä ja sit lähettiin jatkoille ja kotia kömmittiin neljän aikaan... Piti ottaa särkylääke ku jalkoja pakotti niin paljo päivän jäliltä, heh. 
