Meillä alko tiistaina tosiaan tää viispäivänen kiitospäivän loma. Tiistaina koulun jälkeen käytiin Emilyn kans kampaajalla värjäyttään tukat ja ostaan ben&jerrys purkit illaksi ja vaan maatiin peiton alla väsyneinä. Keskiviikkona Liza tuli hakemaan mua iltapäivästä ja vietettiin yhessä kiva päivä rannassa istuen ja iha vaa jutellen. Illalla Erich pyys mua niille kattoon leffaa ja ku sieltä pääsin kotiin niin oli jo keskiyö ja jäin vielä pariks tunniks koneelle jutteleen suomikavereiden kans, ku kerranki satutaan yhtäaikaa olemaan paikalla.



mun tukka sai vähä vaaleempaa sävyä!
Se kostautu sitten torstaiaamuna ku mut tultiin herättään yheksältä. Kiitospäivä alotettiin perinteisesti kattomalla telkkarista koko perheen voimin New Yorkissa järjestettävää älyttömän suurta paraatia. Sit valmistauduttiin, katettiin pöydät valmiiks ja otettiin ekat vieraat vastaan. Tänävuonna thanksgiving dinner järjestettiin meillä ja taloon änkäyty host äidin koko suku, ja sillä on tosiaan kaheksan sisarusta. Syötiin hyvää ruokaa, joka oli se pääasia ja kuhan hengailtiin vieraiden kans koko päivä! Se tuntu vähän ku joululta, tosi iso juttu näille ja sitä ootettiin niin kauan. Ruoka oli hyvää ja kaikinpuolin onnistunu mun elämäni ensimmäinen thanksgiving :)
lauantai 30. marraskuuta 2013
Thanksgiving
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Miten pikku kaupungin typy tarttee suurkaupungin vilinää tasaisin väliajoin? En ymmärrä. Jos oisit stadist, ymmärtäisin.. Mäkin haluun Friscoon joskus......
VastaaPoistaNo ehkäpä juuri sen takia että oon pikku_kaupungin_typy, koska siellä pikku_kaupungissa sitä vilinää ei ole joten sitä pitää tasasin väliajoin matkustaa johonki isompaan kaupunkiin ettei pää sekoa siellä pikku_kaupungissa. Ompas jollakin nyt taas erittäinkin laaja näkökanta, että ainoastaan itse Stadin asukkaat voisivat nauttia isoissa kaupugeissa olemisesta, mutta pikku_kaupungin_typyille riittää pikku_kaupunki vallan mainiosti.
PoistaOk. No menehän Friscoon.
Servaus.
Poistavoi kuule sinä stadilainen, helsinki on aika pieni paikka esim. naapurimaan Pietariin verrattuna... Pietarissa kun asuu enemmän ihmisiä kun koko suomessa on yhteensä, san franciscosta nyt puhumattakaan :-)
Poistatotta.. :)
PoistaAhh San Francisco <3 Mie en tiedä että mikä siinä kaupungissa on mutta itsekin rakastuin siihen heti ensivierailulla kesällä 2011. Se kotoinen tunnelma, ihanan persoonalliset rakennut ja ihmiset, söpöt kahvilat ja ravintolat, rantalaiturit, mahtava ruoka, kiva kauppatarjonta, puistojen ja kaupungin tasapaino...love at first sight. Olin tosi onnekas kun viimevuonna vaihdossa ollessani (tai no technically, tänä viime keväänä) pääsin palaamaan San Franeen mun host-äidin työmatkan varjolla. The best week of my exchange year! Kyllä on itselläkin pyörinyt SF mielessä mahdollisena asuinpaikkana jos USAan jonain päivänä palaan :) Ja nuo Ghirardellin suklaat (ja sundaet) nyt ON aivan jumalaisia!
VastaaPoistaJa Thanksgiving, torstaina mun masu kaipas takasin Vegasiin niin badly ettet ees usko :DD Se perheen ja hyvän ruoan arvostus on vaan niin parasta tuossa juhlapäivässä :)
www.ontheedgeofforever-siru.blogspot.fi
Oon niin samaa mieltä, just nuo asiat mitä luettelin! Tonne on ehdottomasti pakko päästä vielä uuestaan :)
PoistaIhanaa Julia! Monet jotka on käyny SF:ssä niin sanoo että on niitte yks lempparikaupungeista! :)
VastaaPoistaEnkä yhtään ihmettele miks!!
Poistamiten noi sun hiukset värjättiin tai siis millä väreillä?:) tosi ihanat!
VastaaPoistavaaleita raitoja :) kiitos!
PoistaKuulostaa ihanalta sun vaihtovuos! Mä ite sain tietää et pääsin vaihtoo ja en viel tiiä maata mutta nyt pitäis täyttää sitä pitkää lomaketta mut onks se normaalii et ku ajattelenkaa lähtöä ni mua ahistaa ja tuntuu et en haluu mennä? Välil mä ajatelen et jees pääsen vaihtoo mut suurimmaks Osaks mua vaa ahistaa.. Kiitti jos vastailet ja kivaa vaihtovuotta! :) sul on mahtava blogi!
VastaaPoistakiitos! ja ei tuo kyllä kovin normaalia oo... :) älä nyt täytä mitään lappuja tai mitään jos et oo varma haluatko lähtä, sen pitää olla täysin sun päätös eikä vanhempien painostama päätös. sen ei pitäs ahistaa, ehkä jännittää ja tavallaan pelottaa mutta hyvällä tavalla. toivottavasti löydät ratkasun ja vastauksen et haluatko oikeasti lähtä :)
Poistamulla ainaski tuli ennen vaihtoonlähtöä semmosia tuntemuksia, että apua en pysty en kykene en uskalla ja silti lähin!! :) kävin kaikki tunneskaalat innostuneisuudesta sinne pelkoon, etten voi lähteä. kaikkihan on tietenki erilaisia, mutta mun mielestä noiki tunteet on ihan normaaleja!
Poistaon täysin normaalia pelätä mutta se ei oo enää normaalia että SUURIN OSA ajasta menee ahdistukseen ja siihen tunteeseen ettei halua lähtä!
PoistaKyllä mä haluan lähteä mut se lähtö on se pahin :( pelkään rt alan saamaan jotai paniikkikohtauksia tai sit ryntään lentokoneesta ulos.
PoistaMulla varsinki lähtöö edeltävä viikko oli suurin osa ajasta vaan ahistusta. Jenkeis kuitenkaan mulla ei oo ees ollu melkee ollenkaa koti-ikävä :D Et älä huoli se on ihan normaalia, epänormaalia olis jos sua ei ahistas jättää kaikkea mitä sulla on Suomes :)
Poistasuosittelen että teet vaan niitä läksyjä ettet vaan eksy demi.fi.............................
VastaaPoistaXDDDDDDDDDDDD VÄITÄTKÖ ETTEI OLLU HAUSKA
PoistaMitä todistusta sää käytit paperijuttuja tehdessä, kun pitää kääntää se todistus? Käytitkö vaan 8lk päättö todistusta:D
VastaaPoistamun piti viedä mun todistus mun mukana ku tuun joten ootin et 9lk päättyy ja rehtori kirjotti mulle normaalin todistuksen lisäks sen saman enkuksi ja sit vein ne mun mukana
PoistaOnko toi apple sun?:)
VastaaPoista